Sukuseuramme 30-vuotisjuhlat

Arvoisat juhlavieraat

Lämpimästi tervetuloa Sukuseuramme 30-vuotisjuhlaan ja samalla yhdistyksemme jäsenko-koukseen. Meitä on täällä tänään lähes 50 sukulaista. Määrää voidaan pitää erittäin hyvänä, onhan elämä nykyään kovin kiireistä kaikilla ja kaikkialla.

Yhteiseksi suruksemme joudumme toteamaan, että sukuseuramme pitkäaikainen jäsen Laila Lallukka nukkui pois 3.8.2019 omaisten mukaan hyvin rauhallisesti.

Laila oli vielä mukana noin vuosi sitten pidetyssä jäsenkokouksessa, jossa hän, 95-vuotias jäse-nemme, luovutti Taiteilijakotisäätiölle kauppaneuvos Juho Lallukan puolisoa, Mari Lallukkaa, esittävän muotokuvan . Kuva on hyvin erityislaatuinen onhan sen tekijä aikanaan Taiteilijakodissa asunut taiteilija. Noustaan kaikki hiljaiseen hetkeen 96-vuotiaan Lailan kunniaksi.

SUKUSEURAN PERUSTAMINEN

Lallukan Sukuseura ry perustettiin kauniina kesäisenä päivänä 2.7.1989 sukulaistemme Anneli Lallukka-Vanhasen ja tämän puolison kotona Säkylässä. Perustamisajatuksen oli esittänyt edesmennyt Vilho Lallukka. Perustamiskokouksessa oli Vilho Lallukan lisäksi 23 henkilöä. Perustajajäsenistä on tänään paikalla Anneli ja Lasse , Kaija Kosonen ja Tapani Rouhiainen. 

Ensimmäiseen hallitukseen valittiin puheenjohtajaksi Teuvo Lallukka. Muiksi jäseniksi Kerttu Javanainen, Pentti Lallukka, Rauno Lallukka, Kaija Kosonen sekä Anneli Lallukka-Vanhanen. Heistä Pentti Lallukka toimi pitkään hallituksessa, aina 2000-luvulle asti. Nykyisin hän on yhdistyksemme kunniapuheenjohtaja, joka lupsakalla ja isällisellä tavallaan johti Sukuseuraamme.

SUKUSEURAN TARKOITUS

Yhdistyksemme perimmäisenä tarkoituksena oli luonnollisesti vaalia Suvun yhteistunnetta eri-laisilla yhteen kokoontumisilla sekä tutkia suvun historiaa ja siirtää saadut tulokset jälkipolvien tietoon. Tarkoitus on ollut toimia nimenomaan jäsenten etua ajatellen yhteiseksi hyväksemme.

SUKUSEURAN 10 ENSIMMÄISTÄ VUOTTA

Jäsenistö alkoi kasvaa hiljalleen. Sukuseuraamme edustava nykyisin edesmennyt entinen kansanedustaja ja liberaalisen puolueen puheenjohtaja Kyösti Lallukka suunnitteli ja kehitti Sukuseurallemme sukutaulun, joka kuvaa Sukumme synnyinkodin, Räisälässä, ympäristöä. 

Myös muita tunnusmerkkejä kehitettiin vilkkaasti ja uuden logomme perusteella kehitettiin myöhemmin standaari sekä sukuviiri, joita tarjotaan jäsenille omakustannushintaan. 

Luotiin vankka jäsenkunta, joka parhaimmillaan koostui 150 jäsenestä. Logo oli kehitetty ja sukututkimus, josta on kiittäminen lähinnä Heljä Pullia, joka toimi ensimmäisenä tutkijanamme, alkoi tuottaa tuloksia. Hänen toimintaansa jatkoivat Kerttu Javanainen, Pentti Similä sekä Kalevi Lallukka. Näin valmistui ensimmäinen Sukumme matrikkeli. Se johdatti Sukumme kantaisien tiedot aina 1683 luvulle asti sukumme syntypitäjään Räisälään.

Myös yhteiskunnallisiin asioihin otettiin kantaa, olihan sukumme jäsen, edesmennyt jäsen , Kyösti Lallukka (edellä ), mukana eduskuntatyössä vuosien ajan.

Nopea viestintävälineiden, ja sitä kautta -yhteyksien, kehitys maailmalla rantautui pian myös Suomeen. Tämä ymmärrettiin Sukuseurassa hyvin ja se loikin hyvän pohjan siirryttäessä toiselle vuosikymmenelle.

SUKUSEURA 20 VUOTIAS

Ripeästi kehittynyt sähköinen viestintä, unohtamatta perinteistä viestintää, johti Matrikkelin syntyyn. Viimeisin matrikkeli päivitetty v 2007. Myös jäsenrekisteri sekä kirjanpito siirrettiin sähköiseen rekisteriin. Sukumme ensimmäinen nidos : Lallukan Suku julkaistiin kovakantisena vuoden 2005 lopulla. Sukuseuran hallitusta, joka koostui kahdeksasta jäsenestä kokoontui usein johti Leo Lallukka. Asiat hoituivat ja hallituksen yhteistyö oli samalla mukavan rentoa.

SUKUSEURA 30-VUOTIAS

Aika muistella 2.7.2019 30 v täyttäneen sukuseuran vaiheita. Kaikki oleellinen sukuseuran hyvälle toiminnalle on olemassa. Niin ulkoisesti, kuin sisäisesti. Yhteisöllinen toiminta ja talous toimivat hyvin ja suvun kantatiedot 1683-2007 on kirjoissa ja kansissa. Tietoisuus suvun vaiheesta saatu 1683-luvulle, josta sitä on vaikeaa saada kauemmaksi menneessä ajassa tallennettujen tietojen puuttuessa.

NIMI LALLUKKA

Nimemme merkitystä on aprikoitu useilla eri termeillä, joista kuuluisin lienee vätys. Venäjän kielestä peräisin oleva sana Zuhna merkitsee myös laiskaa, vetelystä. Suomalaisia nimitettiin Venäjällä Zuhniksi.

Edesmennyt sukulaistätimme Sirkka lausuikin kerran Juho Lallukasta, jota pidetään ehkä merkittävimpänä sukumme historiassa, että meitä on ollut ja on suuria ja pieniä ihmisiä, eikä Juhokaan ollut laiska tai vetelys. Myöskään häntä pienemmät lallukat eivät ole osoittautuneet veteliksi, vaan ovat selvinneet hyvin, Suomen sotaisesta historiasta huolimatta. Nämä rohkeat, väsymättömät, isämme olivat varsin suuri tekijä maamme itsenäistymiseen. 

Nimemme alkuperä on myös viety ruotsiin, nimestämme varhaisina muotoina esiintyvän Lallucka -version takia.

Sukunimi Lallukka esiintyi Suomessa v 2018 vasta väestötilaston 2300. sijalla. (tieto internetistä). V 1950 lallukoita kirjattiin 359 kpl ja v 2018 edelleen 359 kpl.

Lallukoita tavattiin 5 eri paikkakunnalla vv 1885-1924 välillä, lähinnä Kannaksen tuntumassa. 1939-1958 Lallukka-nimi ilmeni, evakkomatkojen suuntautuessa ennalta määrätyille paikkakunnille, melko taisaisesti Etelä- tai Keski-Suomessa, pääasiallisesti, kuitenkin Viipurin, Kymin sekä Etelä-Karjalan ja Varsinais-Suomen alueilla.

Yrittäjiä lallukoissa lienee keskimääräistä enemmän. V 1912 mennessä pääasiallisin yrityksien vaikutusalue oli arvattavasti Viipuri, kun taas vuosina 1949-2005 lallukoiden yritystoiminta oli laajen-tunut läpi Suomen maan.

Teiden nimistöissä Lallukka-nimeä ilmenee sekä Varsinais-Suomessa että runsaslukuisimpana maamme pääkaupungissa, jossa Myllypuron kaupunginosasta löytyy Lallukantie ja Lallukankuja. Mainittakoon, että myös Juho Lallukan merkittävä yhteistyökumppani, Häkli on saanut nimensä aivan lähelle Lallukankujaa ja Lallukantietä, Myllypurossa.

Kiitos

Raija Lallukka, sukuseuran sihteeri ja rahastonhoitaja

Puhe lyhennelty puheenpitäjän taholta.

Puheessa esitetyt, tietoja havainnollistavat tehosteet, eivät näy tässä.